Ripaus opinnäytteestä

Olen aloitellut opinnäytteen kirjallista osuutta. Itse opinnäytettä olen kuitenkin jo tehnyt viime maaliskuun lopusta. Aiheenani on koiran näyttelykoulutus.

Työ on ollut mielenkiintoista ja paljon on vielä opittavaa. Minulla ei ollut aikaisemmin kokemusta koiranäyttelyistä, muuta kuin katsojana. Opettelin näyttelysääntöjä ja tapoja. Kävin Mizun kanssa muutaman kerran ohjatuissa näyttelyharjoituksissa sekä rotutapaamisissa harjoiteltiin myös hampaiden katsomista ja kehäesiintymistä.

Ensimmäinen näyttely oli kesäkuun lopulla Porissa. Mizu oli silloin aivan pohjavillaton ja EH:n se sai arvosteluksi. EH eli erittäin hyvä rotunsa edustaja. Parhain arvostelu olisi ERI eli erinomainen, EH on sen jälkeen seuraava.

Alla linkki koiranäyttelyn sääntöihin ja ohjeisiin:

http://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/mita-koiranayttelyt-ovat

Seuraava näyttely, johon Mizun ilmoitin oli Maailman voittaja 2014. Siellä Mizu esiintyi todella kauniisti ja olin tyttösestä ylpeä. Arvosteluksi tuli EH, koska Mizun etuhampaissa on pientä purentavikaa. Viikonloppu oli kuitenkin kokemuksen arvoinen!

Seinäjoen kaikkien rotujen näyttelyssä olimme viimeksi. Siellä Mizu olisi voinut esiintyä ryhdikkäämmin. Oma moka. Annoin aamulla liikaa ruokaa ja kanan palat eivät kehässä niin kiinnostaneet (kehä alkoi aamulla). Arvosteluksi Mizu sai ensimmäisen ERIn! 

Koiran EA-kurssi

Olen osallistunut koiran EA -kurssille ja viime kerralla harjoittelimme erilaisten siteiden tekoa koiralle. Mizu oli mukana koekappaleena. Ei se tosin hirmuisesti arvostanut kopelointia. 

Kuvassa Robert-Jones-tukiside

Tiivistelmä elo-syys-loka

Elokuussa oli lähiopetusta pieneläimistä. Kävimme läpi yleisten lemmikkien lisäksi erikoisuuksia. Koirasta ja kissasta opetettiin todella pintapuolisesti, mutta näiden opetus jatkuu ensi vuoden puolella. Matelijoista ja liskoista ei opetuksessa ollut vielä mitään (nekin ensi vuonna). Pääsimme suunnittelemaan ja kehittämään koulun pieneläintilaa.Teimme kannattavuuslaskelmia  ja suunnitelmia uusista hankinnoista sekä kuinka pieneläintiloissa olevien eläinten hyvinvointia voisi parantaa.

Pentti kylpee!

Koulun chinchillat käsittelyssä.

Käytiin syyskuun alussa opintoretkellä Korkeasaaressa.

Syys- ja lokakuu menivät työssäoppiessa. Olin lemmikkieläintarvikeliikkeessä, joka oli erikoistunut koiriin (myös kissoille löytyi tuotteita). Opin paljon koirista ja niille suunnatuista tuotteista.

Mizu oli töissä mukana muutamana päivänä.

Lokakuu meni muutenkin koirapainoitteisesti. Nimittäin kävin kasvattajan peruskurssin, olin mukana rotuyhdistyksen kasvattajapäivillä ja tuli Seinäjoen koiranäyttelyssäkin käytyä.

Itse tehty panta

Elo- ja syyskuun ajan tutkiskelin raakaruokintaa ja sen aloittamista Mizulla. Nyt se on syönyt kuukauden päivät pelkkää raakaa ja hyvin maistuu edelleen. Eilen meinaisin silmäni pudottaa kun käytin karvakuonoa puntarilla! Kuukaudessa painoa oli tullut lisää 600 g! Olen jo kertaalleen pienentänyt annoskokoa, mutta täytyyne miettiä sitä uudestaan. Mizu ei kuitenkaan ole lihava.

Koiran painoa ja oikeaa kokoa voi arvioida kylkiluista. Jos ne tuntuvat helposti, mutteivat näy ulospäin on koira normaalipainoinen. Pienoinen rasvakerros ei ole haitaksi.


Nyt olen taas koulun penkillä ja aiheena on maatalousyrittäminen. Ensimmäiset pari päivää mietin, että tästä ei tule yhtään mitään. Kolmantena päivänä kävi mielessä, että ehkä tästä sittenkin voi selvitä ja oppia jotain. Koulupäivät ovat mukavan lyhyitä verrattuna työpäiviin, melkein kuin lomalla olisi.

Kuulumisia kesälaitumilta

Kesä meni vauhdilla ja blogin kirjoittelu jäi sivuun. Olin siis touko-kesäkuun työssäoppimassa koulun navetalla. Vaikka TOP-paikka oli tuttu, opin paljon eläimistä ja itsestäni. Kerron jotain kuvien kera.

Aamut alkoivat varhaisin. Heräsin jo klo 4 aamulla. Viiden aikaan suuntasin navettaa kohti. 

Kuvassa Taru -lehmä.

Lehmät haettiin lypsylle ja vietiin takaisin laitumelle lypsyn jälkeen. Vesivaunu täytettiin aamuisin ja tarvittaessa illalla. Vesivaunua kuljetettiin traktorilla, siinä saikin hyvää ajotreeniä.

Toukokuussa Mizu näki ensimmäistä kertaa lehmiä läheltä. Olivat aika jännittäviä! Myöhemmin kesällä Mizu tutustui myös hevosiin ja ne vasta jänniä olivatkin!

Laventeli

Harmikseni en nähnyt yhtään poikimista. Autoin kantamaan kuvassa olevan vasikan navettaan laitumelta, kaatosateessa. Mieleenpainuva kokemus sekin! Sain nimetä vasikan ja siitähän tuli Laventeli, koska emä on Yrtti.

Työssäoppiminen oli ohi nopeasti ja sitten alkoi kesäloma. Loma aloitettiin koirauimalassa käynnillä. Mizu tosin ei arvostanut sitä ideaa. Mizun kanssa oltiin myös ekoissa koiranäyttelyissä Porissa. Kaverilla ei tosin ollut pohjavillaa ollenkaan, joten aika kehnon näköinen turkki oli.

 

Heinäkuu meni Etelä-Pohjanmaan suunnilla. Elokuun alussa menin Mizun kanssa Maailman Voittaja 2014 -näyttelyyn. Olin todella ylpeä siitä kuinka hienosti karvakuono meni kehässä. Uusi turkkikin oli hyvin kasvanut. Samana päivänä oli Mizun 1-vuotis synttärit. Kuvissa Mizu 8 vkoa ja 1 vuosi.

 

Nyt on koulu alkanut ja ensi kuussa alkaa uusi työssäoppiminen, tosin pieneläimiin suuntautuen. 

Ehkäpä syksyn aikan päivittelen blogia useammin.  

********************************************************************** 

P.S. Varokaa amppareita! Mizua pisti kuonoon heinäkuun puolella. Käytiin eläinlääkärin päivystyksessäkin. Pikkuinen oli kyllä tosi kipeä.

 

Tipuja, kilejä ja alkionhuuhtelu

Parissa kuukaudessa on tapahtunut kaikenlaista. Kuulun Taitotassut nimiseen Ny -yritykseen ja helmikuun 12. päivä olivat NY-messut. Tapahtumapäivä oli pitkä, mutta mielenkiintoinen. Myimme myös joitain tuotteita ja tuotteitahan on siis edelleen myynnissä osoitteessa: www.facebook.com/taitotassut.ny

Tässä parin kuukauden sisällä olen ollut kolmessa navettavuorossa. Parissa ensimmäisessä olen päässyt hoitamaan pikkuisia kilejä.

Olin myös seuraamassa kun eläinlääkäri nupoutti kolme tyttökiliä. Jäin nupoutuksen jälkeen yksin seuraamaan, että pikkuiset heräävät rauhoituksesta. Nupoutus tarkoittaa sitä, että eläimen sarvien kasvu pysäytetään polttamalla ihokudos sarven päältä/ympäriltä (eläin on siis rauhoitettu ja saa kipulääkettä).

Viimeisimmässä kuoriutui useita tipuja. ♥ Samaisessa navettavuorossa lehmä oli yön aikana poikinut vasikan parteen. Vasikka syntyi kaksi viikkoa etuajassa ja oli kuollut luultavasti hapenpuutteeseen. Navettavuoro meni hyvin ja itselle tuli vihdoin varmuus, että osaan tehdä asioita. 

Liina -vasikka yksilö karsinassa. Vasikat viettävät elämänsä ensimmäisen elin viikon yksilökarsinassa lämpölampun alla, mahdollisesti loimi päällä. Tälläisessa karsinassa vasikkaa on helppo seurata ja ruokkia. 

Eräänä päivänä pääsin seuraamaan lehmän alkiohuuhtelua. Sen tekevät alkiohuuhteluun erikoistuneet eläinlääkäri ja seminologi. Ennen alkionhuuhtelua lehmää on hoidettu hormoneilla, joilla se saadaan tuottamaan useita munasoluja yhden tai kahden sijaan. Lehmä siemennetään, jotta alkiot pääsevät kehittymään. Alkiot huuhdellaan lehmän kohdusta ja eläinlääkäri etsii huuhtelunesteen seasta mikroskoopilla alkiot. Alkiot "pakataan" yksittäisiin "olkiin", jotta ne voidaan pakastaa ja säilyttää myymistä varten. 

Alkioiden etsintää.
 Myös me oppilaat pääsimme kurkkaamaan jo löydettyjä alkioita.

Koulun käytännön päivinä olemme jo useaan otteeseen mitanneet lehmien juomakuppien virtauksia. Siinä ensiksi päästetään juomakuppi täyteen vettä. Kun kuppi on täynnä aloitaan päästämään lisää vettä, jolloin vesi valuu kupista ämpäriin. Samalla mitataan sekuntikellolla aikaa 30 s. Ajan päätyttyä katsotaan ämpärin mittataulukosta paljonko vettä virtasi. Määrä kerrotaan kahdella niin saadaan virtaus minuutissa. Hyvä virtaus on yli 12 litraa minuutissa. Jos määrä on vähemmän, aukaistaan vesikupin "nuppi" ja kootaan se uudelleen. 

"Nuppi" on kupissa oleva punainen juttu. Sen yläpuolella olevat metalliosat aukaistaan ja puhdistetaan, kun virtausta halutaan parantaa.

Mitäs Mizulle kuuluu?

Mizulla alkoi ensimmäiset juoksut kun ikää oli 6 kk ja 1 vko. Juoksut ovat nyt jo ohi ja karvan vaihto on alkanut. Muutama viikko sitten huomattiin Mizulla patti oikeassa etujalassa. Käytiin eläinlääkärissä ja patti oli histiosytooma eli nuorten koirien hyvälaatuinen ihokasvain. Histiosytooma voi kuivua itsestään pois, mutta Mizun pattipas päätti tulehtua ja eilen käytiin eläinlääkärillä. Patti tulehtui luultavasti siitä kun Mizu oppi irrottamaan kasvainta suojaamaan laitetun siteen ja näin pääsi nuolemaan sitä. Päätettiin, että kasvain leikataan pois huomenna.  

Saa kommentoida! :) 

Mizuilua

Mizun kanssa loman pitkät automatkat sujuivat hyvin. Lomaahan vietettiin Etelä-Pohjanmaalla Alavudella maaseudun rauhassa.
Uusivuosi oltiin mun tädin luona ja siellä oli Mizun lisäksi toinenkin koiranpentu sekä nuori aikuinen koiruli.
Ensimmäisille pommeille, jotka kuultiin kaukaa, Mizu tuhahteli ja taisi pari kertaa haukahtaakin. Muuten se ei välittänyt kun oltiin sisällä ja pihassa ammuttiin. Hauskempaa oli leikkiä kaverin kanssa ja jyystää luuta. Tultiin myöhään takaisin anoppilaan ja Mizu nukahtikin autoon, vaikka matkaa oli vain reilu 10 kilometriä.

Lomalla Mizun hampaatkin alkoivat vaihtua pysyviin. Varasin sille alakulmahampaiden poistoajan kun eivät maitohampaat meinanneet lähteä irti. Muutamassa päivässä ne kuitenkin putosivat ja sain perua ajan. Nyt Mizulla on tuliterä kalusto suussaan. ;) 
Eläinlääkärissä jouduttiin Mizua kuitenkin käyttää, ei hampaiden vaan silmien takia. Silmätulehdushan sillä todettiin. Tippoja käytettiin viikon verran, ja oli hienoa nähdä kuinka Mizu tottui silmätippojen laittoon eikä enää protestoinut niiden laittoa vastaan.

Viime viikonloppuna käytiin Mizun kanssa Tampereen shibojen yhteislenkillä. Hurjan hauskaahan Mizulla oli nähdä saman rodun edustajia kun edellisen kerran on nähnyt veljensä ja vanhempansa. Lenkki kesti parituntia ja todella hyvin tyttö jaksoi kulkea reippaasti koko matkan. Lopuksi käveltiin keskustan läpi bussipysäkille ja sielläkin meno oli mallikasta.

Tällä viikolla olin navettavuoroissa ja ihmettelin mieheni kanssa että miksi Mizu ei syö kunnolla. Ajattelin, että voisiko se stressata pitkiä poissaolojani niin paljon. Perjantaina mentiin Mustin & Mirrin pentutapaamiseen ja siellähän syy syömättömyyteen valkeni kertaheitolla. Mizulla, ikää 6 kk ja tasan viikko, oli alkanut ensimmäinen juoksu. Ei siis ihme ettei ruoka maistunut. Seuraavaan neljään viikkoon ei sitten käydäkään oikeastaan missään koiratapaamisissa.

Eilen tein Mizulle manttelin veljeni vanhasta talvitakista. Siitä tuli aika hieno ensimmäiseksi tekemäkseni, heh.
Mizu ei kovillakaan pakkasilla kauheasti palele, mutta ajattelin että jos nyt juoksun jälkeen karvat putoaa ja on vielä pakkasta niin olisi joku lämmike laittaa päälle. Laitoin takin testi käyttöön eilen illalla. Se oli Mizun mielestä vissiin oikein mukavan lämmin kun löi lumihankeen maata  ja sain koiran vetää sisälle.

Mizu on aivan innoissaan lumesta, jota satoi lisää. Se möyrii ja hyppii lumessa jahdaten pikkuruisia lumipalleroita. Mizulta moikat kaikille!

Lehmiä ja Kanoja

Hei kaikille!

Joululoma meni kivasti ja nyt on jo melkein kuukausi arki pyörinyt.
 
Lomalla kävin asemalypsyharjoituksissa Osaran maaseutuopistolla.
Melkein heti sen jälkeen olin Taitaja2014 -semifinaaleissa, mutta en päässyt finaaliin. Vastassa oli kovia kilpailijoita. Kokemus oli kuitenkin hieno! 

Pari viikkoa sitten käytännön päivänä tehtiin loishäätö navetan lehmille. 
Loishäädössä on varmaankin erilaisia tapoja, mutta me käytettiin valmisliuosta, joka kaadetaan lehmän selkärangan kohdalle. Annostus määräytyi painon mukaan. Lehmä siis punnitaan siihen tarkoitetun mittanauhan avulla. 

Viime viikolla dippattiin kanojen jalat parafiiniöljy-lääkeaineseokseen, koska niillä olitiin huomattu olevan jalkapunkkeja. Kanan jalkapunkit tarttuu jo kanan ollessa nuori, mutta oireet ilmenevät vasta parin vuoden päästä. Parin viikon kuluttua niille annetaan samaa öljy-lääkeaineseosta suun kautta.

Olin tiistaista torstaihin navettavuorossa. Välillä tuntui, että edellisestä navettavuorosta olisi liian kauan  (marraskuussa). Rutiinit oli hieman unohtunut. No, olinhan ollut Osaralla kaksi kertaa oman koulun navettavuorojen välissä, siellä rutiinit olivat aika erilaiset. 
Navettavuorossa olin toista kertaa mittalypsyllä. Silloin lypsimiin kiinnitetään mittalaite ja jokaisen lehmän lypsyn jälkeen kirjataan maitomäärän ylös sekä otetaan maitonäyte.  Opin navettavuorossa uuden tekniikan lypsykoneen kiinni laittoon, harmi se tapahtui että viimeisellä lehmällä, jonka lypsin. 
Toivottavasti muistan sen vielä ensi kerralla. 

Kuvia koulun navetalta ja tallista.