Kuulumisia kesälaitumilta

Kesä meni vauhdilla ja blogin kirjoittelu jäi sivuun. Olin siis touko-kesäkuun työssäoppimassa koulun navetalla. Vaikka TOP-paikka oli tuttu, opin paljon eläimistä ja itsestäni. Kerron jotain kuvien kera.

Aamut alkoivat varhaisin. Heräsin jo klo 4 aamulla. Viiden aikaan suuntasin navettaa kohti. 

Kuvassa Taru -lehmä.

Lehmät haettiin lypsylle ja vietiin takaisin laitumelle lypsyn jälkeen. Vesivaunu täytettiin aamuisin ja tarvittaessa illalla. Vesivaunua kuljetettiin traktorilla, siinä saikin hyvää ajotreeniä.

Toukokuussa Mizu näki ensimmäistä kertaa lehmiä läheltä. Olivat aika jännittäviä! Myöhemmin kesällä Mizu tutustui myös hevosiin ja ne vasta jänniä olivatkin!

Laventeli

Harmikseni en nähnyt yhtään poikimista. Autoin kantamaan kuvassa olevan vasikan navettaan laitumelta, kaatosateessa. Mieleenpainuva kokemus sekin! Sain nimetä vasikan ja siitähän tuli Laventeli, koska emä on Yrtti.

Työssäoppiminen oli ohi nopeasti ja sitten alkoi kesäloma. Loma aloitettiin koirauimalassa käynnillä. Mizu tosin ei arvostanut sitä ideaa. Mizun kanssa oltiin myös ekoissa koiranäyttelyissä Porissa. Kaverilla ei tosin ollut pohjavillaa ollenkaan, joten aika kehnon näköinen turkki oli.

 

Heinäkuu meni Etelä-Pohjanmaan suunnilla. Elokuun alussa menin Mizun kanssa Maailman Voittaja 2014 -näyttelyyn. Olin todella ylpeä siitä kuinka hienosti karvakuono meni kehässä. Uusi turkkikin oli hyvin kasvanut. Samana päivänä oli Mizun 1-vuotis synttärit. Kuvissa Mizu 8 vkoa ja 1 vuosi.

 

Nyt on koulu alkanut ja ensi kuussa alkaa uusi työssäoppiminen, tosin pieneläimiin suuntautuen. 

Ehkäpä syksyn aikan päivittelen blogia useammin.  

********************************************************************** 

P.S. Varokaa amppareita! Mizua pisti kuonoon heinäkuun puolella. Käytiin eläinlääkärin päivystyksessäkin. Pikkuinen oli kyllä tosi kipeä.

 

Tipuja, kilejä ja alkionhuuhtelu

Parissa kuukaudessa on tapahtunut kaikenlaista. Kuulun Taitotassut nimiseen Ny -yritykseen ja helmikuun 12. päivä olivat NY-messut. Tapahtumapäivä oli pitkä, mutta mielenkiintoinen. Myimme myös joitain tuotteita ja tuotteitahan on siis edelleen myynnissä osoitteessa: www.facebook.com/taitotassut.ny

Tässä parin kuukauden sisällä olen ollut kolmessa navettavuorossa. Parissa ensimmäisessä olen päässyt hoitamaan pikkuisia kilejä.

Olin myös seuraamassa kun eläinlääkäri nupoutti kolme tyttökiliä. Jäin nupoutuksen jälkeen yksin seuraamaan, että pikkuiset heräävät rauhoituksesta. Nupoutus tarkoittaa sitä, että eläimen sarvien kasvu pysäytetään polttamalla ihokudos sarven päältä/ympäriltä (eläin on siis rauhoitettu ja saa kipulääkettä).

Viimeisimmässä kuoriutui useita tipuja. ♥ Samaisessa navettavuorossa lehmä oli yön aikana poikinut vasikan parteen. Vasikka syntyi kaksi viikkoa etuajassa ja oli kuollut luultavasti hapenpuutteeseen. Navettavuoro meni hyvin ja itselle tuli vihdoin varmuus, että osaan tehdä asioita. 

Liina -vasikka yksilö karsinassa. Vasikat viettävät elämänsä ensimmäisen elin viikon yksilökarsinassa lämpölampun alla, mahdollisesti loimi päällä. Tälläisessa karsinassa vasikkaa on helppo seurata ja ruokkia. 

Eräänä päivänä pääsin seuraamaan lehmän alkiohuuhtelua. Sen tekevät alkiohuuhteluun erikoistuneet eläinlääkäri ja seminologi. Ennen alkionhuuhtelua lehmää on hoidettu hormoneilla, joilla se saadaan tuottamaan useita munasoluja yhden tai kahden sijaan. Lehmä siemennetään, jotta alkiot pääsevät kehittymään. Alkiot huuhdellaan lehmän kohdusta ja eläinlääkäri etsii huuhtelunesteen seasta mikroskoopilla alkiot. Alkiot "pakataan" yksittäisiin "olkiin", jotta ne voidaan pakastaa ja säilyttää myymistä varten. 

Alkioiden etsintää.
 Myös me oppilaat pääsimme kurkkaamaan jo löydettyjä alkioita.

Koulun käytännön päivinä olemme jo useaan otteeseen mitanneet lehmien juomakuppien virtauksia. Siinä ensiksi päästetään juomakuppi täyteen vettä. Kun kuppi on täynnä aloitaan päästämään lisää vettä, jolloin vesi valuu kupista ämpäriin. Samalla mitataan sekuntikellolla aikaa 30 s. Ajan päätyttyä katsotaan ämpärin mittataulukosta paljonko vettä virtasi. Määrä kerrotaan kahdella niin saadaan virtaus minuutissa. Hyvä virtaus on yli 12 litraa minuutissa. Jos määrä on vähemmän, aukaistaan vesikupin "nuppi" ja kootaan se uudelleen. 

"Nuppi" on kupissa oleva punainen juttu. Sen yläpuolella olevat metalliosat aukaistaan ja puhdistetaan, kun virtausta halutaan parantaa.

Mitäs Mizulle kuuluu?

Mizulla alkoi ensimmäiset juoksut kun ikää oli 6 kk ja 1 vko. Juoksut ovat nyt jo ohi ja karvan vaihto on alkanut. Muutama viikko sitten huomattiin Mizulla patti oikeassa etujalassa. Käytiin eläinlääkärissä ja patti oli histiosytooma eli nuorten koirien hyvälaatuinen ihokasvain. Histiosytooma voi kuivua itsestään pois, mutta Mizun pattipas päätti tulehtua ja eilen käytiin eläinlääkärillä. Patti tulehtui luultavasti siitä kun Mizu oppi irrottamaan kasvainta suojaamaan laitetun siteen ja näin pääsi nuolemaan sitä. Päätettiin, että kasvain leikataan pois huomenna.  

Saa kommentoida! :) 

Mizuilua

Mizun kanssa loman pitkät automatkat sujuivat hyvin. Lomaahan vietettiin Etelä-Pohjanmaalla Alavudella maaseudun rauhassa.
Uusivuosi oltiin mun tädin luona ja siellä oli Mizun lisäksi toinenkin koiranpentu sekä nuori aikuinen koiruli.
Ensimmäisille pommeille, jotka kuultiin kaukaa, Mizu tuhahteli ja taisi pari kertaa haukahtaakin. Muuten se ei välittänyt kun oltiin sisällä ja pihassa ammuttiin. Hauskempaa oli leikkiä kaverin kanssa ja jyystää luuta. Tultiin myöhään takaisin anoppilaan ja Mizu nukahtikin autoon, vaikka matkaa oli vain reilu 10 kilometriä.

Lomalla Mizun hampaatkin alkoivat vaihtua pysyviin. Varasin sille alakulmahampaiden poistoajan kun eivät maitohampaat meinanneet lähteä irti. Muutamassa päivässä ne kuitenkin putosivat ja sain perua ajan. Nyt Mizulla on tuliterä kalusto suussaan. ;) 
Eläinlääkärissä jouduttiin Mizua kuitenkin käyttää, ei hampaiden vaan silmien takia. Silmätulehdushan sillä todettiin. Tippoja käytettiin viikon verran, ja oli hienoa nähdä kuinka Mizu tottui silmätippojen laittoon eikä enää protestoinut niiden laittoa vastaan.

Viime viikonloppuna käytiin Mizun kanssa Tampereen shibojen yhteislenkillä. Hurjan hauskaahan Mizulla oli nähdä saman rodun edustajia kun edellisen kerran on nähnyt veljensä ja vanhempansa. Lenkki kesti parituntia ja todella hyvin tyttö jaksoi kulkea reippaasti koko matkan. Lopuksi käveltiin keskustan läpi bussipysäkille ja sielläkin meno oli mallikasta.

Tällä viikolla olin navettavuoroissa ja ihmettelin mieheni kanssa että miksi Mizu ei syö kunnolla. Ajattelin, että voisiko se stressata pitkiä poissaolojani niin paljon. Perjantaina mentiin Mustin & Mirrin pentutapaamiseen ja siellähän syy syömättömyyteen valkeni kertaheitolla. Mizulla, ikää 6 kk ja tasan viikko, oli alkanut ensimmäinen juoksu. Ei siis ihme ettei ruoka maistunut. Seuraavaan neljään viikkoon ei sitten käydäkään oikeastaan missään koiratapaamisissa.

Eilen tein Mizulle manttelin veljeni vanhasta talvitakista. Siitä tuli aika hieno ensimmäiseksi tekemäkseni, heh.
Mizu ei kovillakaan pakkasilla kauheasti palele, mutta ajattelin että jos nyt juoksun jälkeen karvat putoaa ja on vielä pakkasta niin olisi joku lämmike laittaa päälle. Laitoin takin testi käyttöön eilen illalla. Se oli Mizun mielestä vissiin oikein mukavan lämmin kun löi lumihankeen maata  ja sain koiran vetää sisälle.

Mizu on aivan innoissaan lumesta, jota satoi lisää. Se möyrii ja hyppii lumessa jahdaten pikkuruisia lumipalleroita. Mizulta moikat kaikille!

Lehmiä ja Kanoja

Hei kaikille!

Joululoma meni kivasti ja nyt on jo melkein kuukausi arki pyörinyt.
 
Lomalla kävin asemalypsyharjoituksissa Osaran maaseutuopistolla.
Melkein heti sen jälkeen olin Taitaja2014 -semifinaaleissa, mutta en päässyt finaaliin. Vastassa oli kovia kilpailijoita. Kokemus oli kuitenkin hieno! 

Pari viikkoa sitten käytännön päivänä tehtiin loishäätö navetan lehmille. 
Loishäädössä on varmaankin erilaisia tapoja, mutta me käytettiin valmisliuosta, joka kaadetaan lehmän selkärangan kohdalle. Annostus määräytyi painon mukaan. Lehmä siis punnitaan siihen tarkoitetun mittanauhan avulla. 

Viime viikolla dippattiin kanojen jalat parafiiniöljy-lääkeaineseokseen, koska niillä olitiin huomattu olevan jalkapunkkeja. Kanan jalkapunkit tarttuu jo kanan ollessa nuori, mutta oireet ilmenevät vasta parin vuoden päästä. Parin viikon kuluttua niille annetaan samaa öljy-lääkeaineseosta suun kautta.

Olin tiistaista torstaihin navettavuorossa. Välillä tuntui, että edellisestä navettavuorosta olisi liian kauan  (marraskuussa). Rutiinit oli hieman unohtunut. No, olinhan ollut Osaralla kaksi kertaa oman koulun navettavuorojen välissä, siellä rutiinit olivat aika erilaiset. 
Navettavuorossa olin toista kertaa mittalypsyllä. Silloin lypsimiin kiinnitetään mittalaite ja jokaisen lehmän lypsyn jälkeen kirjataan maitomäärän ylös sekä otetaan maitonäyte.  Opin navettavuorossa uuden tekniikan lypsykoneen kiinni laittoon, harmi se tapahtui että viimeisellä lehmällä, jonka lypsin. 
Toivottavasti muistan sen vielä ensi kerralla. 

Kuvia koulun navetalta ja tallista.

Hyvää Joulun Odotusta Kaikille!

Kerintää ja käsittelyä

Nyt kun vielä muistan haluan kirjoittaa lampaan keritsemisestä ja käärmeiden käsittelystä.

Syksyn aikana siis keritsimme lampaita koulussa. Yllätyin kuinka lujaa keritsintä piti painaa lampaan ihoa vasten. Toisella kädellä ei saanut vetää turkista vahingossakaan, ettei leikkaisi lampaan ihoa rikki. Keritseminen aloitettiin leikkaamalla "jakaus" keskelle lampaan selkää. Siitä jatkettiin suoraan alaspäin lampaan kylkiä pitkin. Villa piti saada mahdollisimman pitkinä soiroina, että siitä voisi tehdä lankaa. Keritsin -kone oli melko painava. Lampaat suhtautuivat keritsemiseen melko rauhallisesti.

Luokkamme on jaettu kahteen ryhmään, joista toinen käytännön päivinä oppimassa asioita käytännön työtehtävissä ja toinen ryhmä on teoriassa. Eräänä päivänä kesken käytännön meidän ryhmä meni harjoittelemaan koulun pieneläintilaan käärmeiden ja liskon käsittelyä.

Toinen koulun käärmeistä.

Siellä pidin Konnari -nimistä viljakäärmettä käsissä. Konnari oli aika vikkelä liikkeissään. Käärmeet ovat mielestäni omalla tavallaan kiehtovia otuksia ja niillä on ihanan sileä pinta. Käsittelyharjoitusten jälkeen ruokimme käärmeet. Pakasteesta annettiin vesihauteessa lämmitettyjä hiiriä.


Kun käärmeet oli ruokittu käsittelyyn tuli vihervesiagama lisko Pentti. Pentti pidettiin napakassa otteessa etusormi ja peukalo kaulan ympärillä sekä toinen etujalka etusormen ja keskisormen välissä. Liskojen ja käärmeiden kanssa, niin kuin muidenkin pieneläinten, on tärkeää ettei eläin pääse putoamaan.
Liskot ja käärmeet eivät koskaan opi "tykkäämään" ihmisestä, ne oppivat sietämään käsittelyä.

Lehmiä ja traktoreita

Ahlmanin jokainen eläintenhoitaja -opiskelija tekee ensimmäisen vuoden sisällä noin 200 tuntia töitä koulun navetalla. Olen oppinut syksyn navettavuorojen aikana paljon! Ensimmäisessä navettavuorossa opin lypsämään vuohia ja toisessa vuorossa pääsin lypsämään lehmiä. Ensimmäisessä vuorossa yksi lehmä poiki, mutta en kerinnyt tapahtumaa todistamaan, koska olin hoitamassa vuohia ja kanoja. Lisäksi poikiminen tapahtui nopeasti. Myös viimeisimmässä vuorossa syntyi vasikka, mutta sitäkään poikimista en nähnyt.

Ahlmanin navetassa asustelee suomenkarjaa.

Yhteensä mulla on navettavuoroja ollut tähän mennessä neljä. Jokaisessa niistä olen ajellut Avant -pienkuormaajaa ja Varmo -rehukonetta. Mielestäni Avantilla on hieman vaikeaa peruuttaa (johtuu löysästä peruutuspolkimesta ja isosta turvakengästä) kun taas Varmoa on helppo peruuttaa mutta vaikeaa ajaa suoraan eteenpäin (Varmo on kolmipyöräinen, ohjaava pyörä kuskin alla, konetta ohjataan seisaaltaan). Olen huomannut kehittyneeni huimasti koneiden käsittelyssä navettavuorojen aikana. Koneilla ajo ei jännitä enää niin paljon.
Tämän viikon alussa olin Osaran maaseutuopistolla harjoittelemassa asemalypsyä Taitaja2014 -kisoihin, sielläkin sain ajella useaan kertaan Avantilla ja varmuus omasta osaamisesta vahvistui edelleen.

Syksyn aikana ollaan koulussa harjoiteltu myös traktorilla ajoa. Se olikin mulle jo jokseenkin tuttua puuhaa nykyisestä anoppilasta. Tänään oli traktorinäyttö, jossa traktoriin kiinnitettiin peräkärryt ja ne peruutettiin neljän keilan väliin. Kiitettävähän sieltä sitten putkahti :)